Kunniajäsenet

Metsähistorian Seuran kunniajäseniä ovat

järjestöneuvos Esa Ihalainen (5.4.2006)
professori emeritus Matti Leikola (25.3.2010)
metsänhoitaja Juhani Huittinen (23.3.2011)
intendentti Leena Paaskoski (4.12.2014)
ylimetsänhoitaja Markku Rauhalahti (4.12.2014)
vtt, mmm Jaana Laine (16.3.2016)

 

Järjestöneuvos Esa Ihalainen Metsähistorian Seuran kunniajäseneksi

Metsähistorian Seura kutsui 5.4.2006 kunniajäsenekseen järjestöneuvos Esa Ihalaisen. Esa Ihalainen on Metsähistorian Seuran perustajajäsen ja toiminut seuran hallituksen jäsenenä vuosina 1994 – 2004.

Esa Ihalainen on tehnyt pitkän päivätyön metsäalalla ensin metsätyöntekijänä, sitten metsätyöntekijäin järjestötehtävissä ja viimeksi Maaseututyöväen liiton puheenjohtajana. Hänen työuransa metsätöissä kotikunnassa Pihtiputaalla alkoi jo koulupoikana 1940-luvulla ja metsätyöntekijänä hän toimi 1950-luvun puoliväliin asti. Vuonna 1965 hänet kutsuttiin metsätyöntekijäin silloisen ammattiliiton Maaseututyöväen liiton asiamieheksi Mikkeliin. Maaseututyöväen liiton vuoden 1981 edustajakokouksessa hänet valittiin liiton puheenjohtajaksi vuoden 1984 alusta alkaen. Eläkkeelle hän siirtyi vuonna 1986.

Vuonna 1997 Tasavallan Presidentti myönsi Esa Ihalaiselle järjestöneuvoksen arvonimen.

Esa Ihalainen on toiminut lukuisissa luottamustehtävissä ja asiantuntijana monissa metsäalan valtakunnallisissa yhteisöissä ja kulttuurihankkeissa. Metsämiesten Säätiön hallituksen jäsenenä hän toimi yli kymmenen vuotta, osan aikaa varapuheenjohtajana, ja hän on ollut tärkeä yhdyshenkilö Metsähistorian Seuran ja Metsämiesten Säätiön yhteistyössä. Esa Ihalainen oli Suomen Metsämuseosäätiön (Luston) hallituksen jäsen vuosina 1994 – 2003. Luston kehittämisprojektin aikana hän toimi myös Ajomies-patsastoimikunnan jäsenenä ja kirjoitti ko. patsaasta opasvihkosen ”Työpari Eemi ja Poju – tarina hevosmiehen päivästä”. Esa Ihalainen on myös omatoimisesti tallentanut kotiseutu- ja metsäperinnettä ja mm. teki vuonna 2005 kirjasen ”Muisteluksia - Muistoja ja tapahtumia pojan kasvuvuosilta 1930-luvulta lähtien”.

Metsähistorian Seuran hallituksen jäsenenä Esa Ihalainen on ollut aktiivinen, idearikas ja seuran parasta katsova yhteistyökumppani. Hän on mm. seuran suurimman tutkimushankkeen ”Metsäammatit metsätalouden murroksessa” idean isä ja toimi hankkeen ohjausryhmän jäsenenä.

Esa Ihalainen on metsähistorian ja metsäperinteen vaalija ”henkeen ja vereen”, mutta on täysillä mukana nykyajassa katse suunnattuna tulevaisuuteen.

 

Professori emeritus Matti Leikola Metsähistorian seuran kunniajäseneksi#

Metsähistorian Seuran vuosikokouksessa 25.3.2010 Tieteiden talolla Helsingissä professori emeritus Matti Leikola kutsuttiin seuran kunniajäseneksi. Matti Leikola on Metsähistorian Seuran henkinen isä, sen ensimmäinen puheenjohtaja ja on ollut koko seuran viisitoistavuotisen toiminnan aikana monipuolinen aktivoija, aktööri ja auktoriteetti. Matti Leikola jäi vuosikokouksessa sivuun seuran hallitustyöskentelystä, mutta metsähistoriaentusianistin rooli jatkuu katkeamatta. Tästä osoituksena on vastikään yhdessä Esko Pakkasen kanssa julkaistu reilut 600 sivua ja lähes 800 kuvaa sisältävä teos metsiemme käytön historiasta Metsää, puuta ja kovaa työtä.

 

Metsänhoitaja Juhani Huittinen kunniajäseneksi#

Juhani Huittinen on toiminut monipuolisesti Metsähistorian Seuran tarkoitusperien hyväksi. Hän oli myötävaikuttamassa seuran perustamiseen ja toimi seuran perustavan kokouksen puheenjohtajana 7.12.1994 Lustossa.

Juhani Huittinen toimi seuran hallituksen
jäsenenä 2003–2010, varapuheenjohtajana 2005 ja puheenjohtajana 2006–2010. Hallituskautenaan ja erityisesti puheenjohtajana hän on aktiivisesti kehittänyt seuran toimintaa. Monet seuran opintoretkeilyt ja muut hankkeet ovat hänen ideoimiaan, suunnittelemiaan ja vetämiään. Hän on kehittänyt seuran yhteisöllisyyttä ja ylläpitänyt yhteyksiä sidosryhmiin sekä ollut mukana pohjoismaisessa yhteistyössä. Juhani Huittisen puheenjohtajakaudella seura on vakiinnuttanut paikkansa metsähistorian harrastuksen ja tutkimuksen edistäjänä. Myös seuran jäsenmäärä on tänä aikana vakiintunut nykyiselle tasolle.

Luston toiminnan käynnistymisvuosina Juhani Huittinen toimi Suomen Metsämuseosäätiön hallituksen puheenjohtajana 1988–1995 ja Luston
rakentamisvaiheessa rakennusvaliokunnan, talousvaliokunnan ja näyttelytyöryhmän jäsenenä. Hän toimi myös Ajomies-patsastoimikunnan puheenjohtajana. Metsähistorian Seuran hallituksessa hän on pitänyt tärkeänä ja vaalinut seuran ja Luston yhteistyötä.

Juhani Huittinen on kulttuurin ja erityisesti metsäkulttuurin harrastaja. Metsähistoriaa ja -perinnettä hän on välittänyt lehtikirjoituksissaan ja esitelmissään myös metsäalan ulkopuolelle.

Myös 1960-luvulla alkaneella työurallaan, pääasiassa metsäteollisuuden palveluksessa sekä luottamustoimissaan mm. Satakunnan ja Keski-Pohjanmaan piirimetsälautakuntien ja Teollisuuden Metsänhoitajien hallituksen jäsenenä, Juhani Huittinen on toiminut aktiivisena ja monipuolisena metsätalouden vaikuttajana.

Metsähistorian Seura kiittää Juhani Huittista hänen työpanoksestaan seuran hyväksi ja suomalaisen metsätalouden edistäjänä kutsumalla hänet
kunniajäsenekseen.

 

FT Leena Paaskoski Metsähistorian Seuran kunniajäseneksi#

Kansatieteilijä, FT Leena Paaskoski on toiminut Suomen Metsämuseo Luston palveluksessa vuodesta 1991 lähtien, amanuenssina vuosina 1994 - 2008 ja intendenttinä vuodesta 2008 lähtien. Hänen vastuualueitaan Lustossa ovat kokoelmanhallinta ja tutkimustehtävät.

Vuonna 2008 Paaskoski väitteli filosofian tohtoriksi metsähistoriallisella väitöskirjalla ”Herrana metsässä – kansatieteellinen tutkimus metsänhoitajuudesta”. Väitöstutkimuksessaan hän tarkasteli suomalaisen metsänhoitajien ammattikulttuuria historiallisessa perspektiivissä.

Luston työtehtävien lisäksi Leena Paaskoski on toiminut Helsingin yliopistossa kansatieteen alan tuntiopettajana ja tehnyt alansa tutkimustyötä, julkaisten myös metsähistoriallisia artikkeleita. 

Metsähistorian Seurassa Leena Paaskoski työskenteli aluksi tutkijana vuonna 1999 alkaneessa ”Metsäammatit metsätalouden murroksessa” -tutkimushankkeessa. Seuran taloudenhoitajana hän toimi vuosina 2000–2001 ja sihteerinä vuosina 2000–2013, Luston työtehtäviensä ohessa. Sihteerin tavanomaista monipuolisemmista tehtävistä on erikseen mainittava jäsenlehti Susikon toimittaminen ja taitto sekä Luston ja seuran yhdessä julkaiseman vertaisarvioidun tieteellisen julkaisun Vuosiluston päätoimittajan tehtävä, jota Paaskoski jatkaa edelleen. Mainittujen julkaisujen tuottamisprosessi ja taittoasu ovat pitkälti Paaskosken luomuksia. Vuodesta 2013 lähtien hän on ollut seuran edustajana Pohjoismaisten metsähistorian seurojen ja metsämuseoiden yhteistyöryhmässä.

 

Ylimetsänhoitaja Markku Rauhalahti Metsähistorian Seuran kunniajäseneksi#

Metsänhoitaja Markku Rauhalahti tuli metsähistoriallisiin tehtäviin Suomen metsämuseosäätiön projektijohtajaksi vuonna 1991. Metsämuseo Luston ensimmäisenä johtajana hän toimi vuosina 1993 - 2000. Mainituissa tehtävissä ollessaan hän ryhtyi myös toimenpiteisiin metsähistorian seuran perustamiseksi. Seuran perustamiskokous pidettiin Punkaharjulla Lustossa 7. joulukuuta 1994. Varsinaisen toiminnan alkaessa keväällä 1995, Rauhalahti valittiin seuran hallituksen jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi. Hänellä oli merkittävä rooli seuran käytännön toimintojen suunnittelussa ja vakiinnuttamisessa. Hän toimi lukuisten kotimaan ja ulkomaan opintoretkien johtajana, ja nykyiset opintoretket noudattavat edelleen hänen hahmottelemaansa mallia.

Metsähistorian Seuran puheenjohtajana Markku Rauhalahti toimi vuodesta 2001 vuoteen 2005, jatkaen sen jälkeen uudelleen varapuheenjohtajana vuosina 2006 – 2009 ja hallituksen jäsenenä vuoteen 2012 saakka. Pohjoismainen yhteistyö on Rauhalahdelle läheinen asia, juontaen juurensa opiskeluaikojen harjoittelusta Pohjois-Ruotsissa. Vuosina 2002 – 2009 hän toimi pohjoismaisten metsähistorian seurojen ja metsämuseoiden yhteistyöryhmän puheenjohtajana. Ryhmän tärkein tehtävä on järjestää vuosittain Pohjoismainen metsähistoriakonferenssi, kussakin maassa vuorollaan.

Rauhalahti toimii edelleen aktiivisesti Metsähistorian Seurassa, osallistuen pohjoismaiseen yhteistyöhön ja opintoretkityöryhmän toimintaan. Harrasteiden painopiste on kuitenkin siirtynyt maanpuolustushistoriaan ja Tampereen suojeluskunta- ja lottamuseon puheenjohtajan tehtävään. Myös Tampereen Suomalaisen Klubin hallinnossa riittää tekemistä.

 

VTT, MMM Jaana Laine Metsähistorian Seuran kunniajäseneksi#

VTT, MMM Jaana Laine on toiminut Metsähistorian Seuran hallituksen jäsenenä 13 vuoden ajan, vuosina 2002–2014. Varapuheenjohtajana hän oli vuosina 2011–2014. Parhaillaan hän jatkaa aktiivijäsenenä mm. jäsenlehti Susikon toimituskunnassa. Laine on ollut seuran hallintotehtävissä idearikas, kokenut ja luotettava voimahahmo, jolta on tarvittaessa löytynyt myös aimo annos temperamenttia..  

Jaana Laine on johtanut ja toteuttanut seurassa useita vaativia, määrätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä vaativia tehtäviä. Esimerkkeinä mainittakoon hänen merkittävä osuutensa seuran strategiatyössä 2011–2012 ja pian sen jälkeen toteutetussa seuran verkkosivujen uudistamisessa. Laineella on ollut merkittävä rooli seuran ulkoisessa tiedottamisessa ja viestinnässä: erityisesti hän on huolehtinut seuran säännöllisestä yhteydenpidosta Tieteellisten seurain valtuuskuntaan ja useisiin metsähistorian tutkimusta harjoittaviin tahoihin. Hän on myös kantanut pitkäjänteisesti vastuuta seuran tieteellisen toiminnan tasosta ja kehittämisestä, mikä työ jatkuu edelleen.  

Tohtori Laine on kirjoittanut useita metsähistoriallisia tutkimusjulkaisuja ja artikkeleita. Näistä merkittävimmät ovat väitöskirja ”Puukaupan säännöt: yksityismetsänomistajien ja metsäteollisuuden puukauppa Itä-Suomessa 1919–1939” sekä Joona Nikinmaan kanssa julkaistu ”Puukauppamuistoja”, joka on samannimisen, Laineen johdolla vuosina 2011–2012 toteutetun tiedonkeruuhankkeen tieteellinen loppuraportti.

Parhaillaan Laine on Luonnonvarakeskuksen palveluksessa ja kirjoittaa Metsäntutkimuslaitoksen satavuotishistoriaa, joka julkaistaan kesällä 2017.